Alkoholi – myytit ja faktat

Pietari Nurmi
Jan 02 · 3 min read

Uneen ja nukkumiseen liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia. Niistä yleisimpiä on “yömyssyn” nukahtamista helpottava tai unen sikeyttä parantava vaikutus. Alkoholin ja unen välistä suhdetta voi olla hankala ymmärtää, sillä monen henkilökohtaisen kokemuksen mukaan sopiva määrä alkoholia tosiaan nopeuttaa nukahtamista ja jopa syventää unta. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Alkoholi tekee unesta katkonaista

Alkoholi on keskushermostoa lamaannuttava sedatiivi eli rauhoittava aine. Jo kohtuullisissa määrissä nautittuna se ensin hillitsee aivojen käyttäytymistä hillitseviä ja impulssikontrollista vastaavia alueita. Meistä tulee sosiaalisempia ja vapautuneempia. Kun alkoholi on vaikuttanut elimistössä pitempään, se alkaa rajoittaa myös muiden aivoalueiden toimintaa. Meitä alkaa väsyttää. Alkoholi toimii tässä hieman samaan tapaan kuin nukutusaine, se ikään kuin “sammuttaa” aivot. Nukahtaminen tässä tilassa käy helposti. Alkoholin avustama uni ei kuitenkaan ole luonnollista, vaan muistuttaa enemmän lääkeunta. Lisäksi alkoholi tekee unesta katkonaista, eikä se siksi ole kovin virkistävää tai palauttavaa. Yöllisiä heräilyjä harvoin muistaa aamulla, eikä vetämätöntä oloa välttämättä osaa yhdistää illalla nautittuun viinilasilliseen.

Alkoholi vähentää REM-unta

Toinen merkittävä haitta liittyy univaiheisiin. Alkoholi lisää syvien univaiheiden osuutta, mutta samalla unesta tulee yksipuolista. Alkoholin nauttiminen illalla on nimittäin yksi tehokkaimmista keinoista taltuttaa REM-unta. REM-vaiheen aikana unien näkeminen on vilkkaimmillaan. Se on myös ensiarvoisen tärkeä univaihe esimerkiksi muistojen tallentumisen ja oppimisen kannalta (ks. “Unen laatu” ensimmäiseltä viikolta). Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että uusien opittujen asioiden muistaminen heikentyi huomattavasti, jos henkilö joi alkoholia oppimisen jälkeen. Vaikutus oli suuri niilläkin, jotka korkkasivat pullon vasta useamman päivän jälkeen oppimisesta.

Vaikka jo pieni määrä alkoholia heikentää unen laatua merkittävästi, haitat ovat suurimmillaan, kun alkoholin käyttö on säännöllistä. Silloin REM-unen puute pääsee kasautumaan. REM-unen puutteen aiheuttamat haitat näkyvätkin voimakkaimmin juuri alkoholin suurkuluttajissa. Pidempää ryyppyputkea seuraava levoton “liskojen yö” kielii REM-unen puutteesta. Keho pyrkii kompensoimaan menetettyä REM-unta lisäämällä hetkellisesti sen määrää. Tämä aiheuttaa tavallista vilkkaampia unia, levottomia painajaisia ja joskus jopa hallusinaatioita. Pahimmillaan pitkittynyt alkoholin väärinkäyttö voi ryyppyputken katketessa johtaa alkoholistien tuntemaan vakavaan sekavuustilaan delirium tremensiin. Tähän juoppohulluudeksikin kutsuttuun tilaan liittyvät usein voimakkaat ja pelottavat aistiharhat, kouristukset ja aggressiivinen käytös. Hoitamattomana siihen voi vakavimmillaan jopa kuolla.

Oppituntiin liittyviä tavoitteita

Lisää luettavaa


Ebrahim, I. O., Shapiro, C. M., Williams, A. J., & Fenwick, P. B. (2013). Alcohol and sleep I: effects on normal sleep. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 37(4), 539-549.

Walker, M. (2017). Why we sleep: Unlocking the power of sleep and dreams. Simon and Schuster.

Oppitunnin laatinut

Aiheet