Syötkö oikeaan aikaan?

Pietari Nurmi
May 06 · 3 min read

Muistat varmaan, miten valon määrä tahdittaa sisäisen kellosi rytmiä? Valo ei ole ainoa ulkoinen tekijä, joka tahdistaa kehosi rytmejä.

Kun pistät jotain suuhusi, kehossasi käynnistyy lukuisia prosesseja, joiden tehtävänä on muuttaa syömäsi ravinto energiaksi ja solujen ravintoaineiksi. Kehoasi ei ole suunniteltu toimimaan täydellä teholla vuorokauden ympäri, ja siksi myös ruuansulatuksen ja aineenvaihdunnan prosessit noudattavat myös 24 tunnin rytmiä. Päiväsaikaan ne ovat aktiivisia ja valmiina prosessoimaan nauttimasi ravinnon kehosi polttoaineeksi. Ylimääräinen energia varastoidaan rasvaksi. Yöllä taas on luonnollista olla syömättä. Kehosi menee yöksi lepotilaan, jossa se käyttää varastoimaansa energiaa suorittaakseen erilaisia huoltotoimenpiteitä ja valmistautuessaan käsittelemään seuraavan päivän aterioita. Toisin kuin ehkä saattaisi kuvitella, lepotilassa kehosi polttaa varastoitunutta rasvaa tehokkaammin kuin päiväsaikaan! Kalorien kokonaiskulutus on päivän aktiiviseen aikaan luonnollisesti suurempaa kuin yöllä, mutta käytetty energia on peräisin enimmäkseen päivän aikana nauttimastasi ravinnosta.

Tosin kuin sisäistä kelloa, jota tahdistaa valon määrän vaihtelu vuorokaudenaikojen välillä, aineenvaihdunnan noudattama rytmi määräytyy sen perusteella, mihin aikaan päivästä syöt ja milloin paastoat yhtäjaksoisesti. Vatsasi päivärytmi alkaa siitä hetkestä, kun ensimmäisen kerran heräämisen jälkeen pistät jotain suuhusi, ja päättyy illan viimeiseen suupalaan. Ruuansulatusjärjestelmäsi kaipaa lepoa siinä missä muukin kehosi. Siksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota paitsi siihen, mitä syöt myös siihen, milloin syöt (tai olet syömättä).

Kehosi toimii parhaiten, kun ruuansulatuselimistösi rytmi on linjassa sisäisen kellon uni-valve-rytmin kanssa. Tällöin koko ruumiisi pysyy kartalla siitä, milloin on päivä ja milloin yö, ja nukut yösi paremmin. Epäsynkroniassa olevat rytmit aiheuttavat ongelmia myös siitä syystä, että kehosi siirtymät yöllisestä ‘lepotilasta’ ‘päivätilaan’ ja päinvastoin menevät sekaisin. Esimerkiksi keskellä yöllä syöminen hämmentää ruuansulatuselimistöäsi ja saa sen luulemaan, että on jo aamu. Kehosi keskeyttää huoltotoimenpiteensä ja alkaa sen sijaan prosessoimaan sille tarjottua ravintoa. Vatsasi päivärytmi alkaa etuajassa, eikä energiavarastoja kuluttavalle lepotilalle jää tarpeeksi aikaa. Vuorokausirytmin suhteen epäsynkroniassa olevan ruokailurytmin onkin havaittu altistavan liikalihavuudelle ja tyypin 2 diabetekselle.

Milloin kannattaa syödä?

  1. Älä jätä aamiaista väliin, vaan syö jotain aamulla herättyäsi. 

  2. Syö päivän aikana säännöllisin väliajoin ja vältä turhaa napostelua.

  3. Syö viimeisen kerran hyvissä ajoin n. 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa (älä kuitenkaan liian raskaasti). Yritä sen jälkeen selviytyä aamuun asti nauttimatta mitään vettä vahvempaa.

  4. Pyri pitämään muutokset ruokailuajoissasi mahdollisimman pieninä päivästä toiseen. Kiinnitä huomiota erityisesti päivän ensimmäisen ja viimeisen suupalan ajoitukseen.

Oppituntiin liittyviä tavoitteita

Lisää luettavaa


Chaix, A., Zarrinpar, A., Miu, P., & Panda, S. (2014). Time-restricted feeding is a preventative and therapeutic intervention against diverse nutritional challenges. Cell Metabolism, 20(6), 991–1005.

Maury, E., Ramsey, K. M., & Bass, J. (2011). Sleep, circadian rhythms and metabolism. Metabolic Basis of Obesity, 229–255.

Wehrens, S. M., Christou, S., Isherwood, C., Middleton, B., Gibbs, M. A., Archer, S. N., ... & Johnston, J. D. (2017). Meal timing regulates the human circadian system. Current Biology, 27(12), 1768-1775.

Oppitunnin laatinut

Aiheet