Unipaine

Pietari Nurmi
Dec 29 · 2 min read

Sisäinen kello ei ole ainut vuorokausirytmiä säätelevä mekanismi kehossasi. Sisäisen kellon lisäksi vireystilaasi vaikuttaa unipaine. Unipaine on eräänlainen kemiallinen mittari, jonka tehtävänä on kertoa kehollesi, kuinka kauan olet ollut valveilla ja milloin on aika mennä nukkumaan. Heti sen jälkeen kun olet herännyt, etuaivojesi alueelle alkaa kertyä adenosiini-nimistä välittäjäainetta. Adenosiinin määrä aivoissa kasvaa päivän myötä, ja kun sitä on kertynyt tarpeeksi, tunnet olosi väsyneeksi. Tätä kutsutaan unipaineeksi. Aivoihin kertynyt adenosiini siis ikään kuin mittaa päivän aikana syntyneen univelan määrää. Mitä pitempään valvot, sitä suuremmaksi koet tarpeen nukahtaa.

Unipaine toimii myös toiseen suuntaan. Nukkuessasi adenosiinin määrä aivoissa vähenee ja unipaine laskee. Kunhan menet ajoissa nukkumaan, unipaine laskee aamuun mennessä tarpeeksi alas ja heräät automaattisesti nukuttuasi tarpeeksi pitkään.

Unipaine ja sisäinen kello toimivat yhdessä
Unipaineen määrä (sininen käyrä) kasvaa valveilla ollessa ja pienenee nukkuessa. Sisäisen kellon määräämä vireystilan taso (oranssi käyrä) vaihtelee tasaisesti vuorokaudenajan ja valon määrän mukaan. Kun molemmat rytmit ovat synkroniassa, olo on virkeä heti herätessä, ja vasta illalla alkaa väsyttää.

Aivan kuten sisäisen kellon rytmi, myös unipaine voi mennä sekaisin. Pahinta ovat myöhäisillan päiväunet ja torkahtelut. Vaikka torkahtaisit vain muutamaksi minuutiksi, unipaineen määrä aivoissa vähenee merkittävästi. Torkut toimivat tässä samaan tapaan kuin kahvi. Herättyäsi tunnet itsesi virkeämmäksi kuin todellisuudessa oletkaan. Tällaisten “power napien” tarjoamasta lisävirrasta voi olla suuresti hyötyä esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen. Torkkuminen voi kuitenkin muuttua ongelmaksi jos se tapahtuu liian myöhään. Myöhäisiltapäivän päiväunet tai jopa lyhyt torkahtaminen sohvalle iltauutisten aikaan sekoittavat unipaineen rytmiä. Pahimmassa tapauksessa yöpuulle käydessä nukahtaminen ei enää onnistukaan.

Oppituntiin liittyviä tavoitteita

Lisää luettavaa

Borbély, A. A., Daan, S., Wirz-Justice, A., & Deboer, T. (2016). The two-process model of sleep regulation: A reappraisal. Journal of Sleep Research, 25(2), 131–143.

Oppitunnin laatinut

Aiheet