Mitä merkitystä univaiheilla on?

Pietari Nurmi
Dec 29 · 5 min read

Uni voidaan jakaa eri vaiheisiin, joilla kaikilla on oma tarkoituksensa. Univaiheet eroavat toisistaan syvyydeltään, mutta kaikki vaiheet ovat unen laadun ja virkistävyyden kannalta tärkeitä. 

Univaiheiden kierto tapahtuu keskimäärin 90 minuutin sykleissä, jotka toistuvat yön aikana. Unisyklin tarkka pituus on hyvin yksilöllistä, mutta keskimäärin yhden hyvin nukutun yön aikana ehtii tapahtua 5–6 unisyklin kierrosta. Yhteen sykliin mahtuu koko univaiheiden kirjo, mutta eri vaiheiden suhteellinen osuus unisyklin pituudesta vaihtelee yön mittaan suuresti. Toisin sanottuna alkuyön uni voi olla hyvin erilaista loppuyön uneen verrattuna ja palvella täysin eri tarkoitusta. Tämä on yksi suurimpia syitä sille, miksi unesta ei kannata pihistellä ja täysien öiden nukkuminen on tärkeää.

Kevyt uni

Unisykli alkaa aina kevyellä unella. Kevyet univaiheet toimivat ikään kuin siltana valvetilan ja syvän unen välillä. Tästä huolimatta kevyen unen vaiheet ovat yhtä lailla tärkeitä kuin muutkin univaiheet. Tähän mennessä niitä on tutkittu muita univaiheita vähemmän, mutta tutkijat arvelevat kevyen unen olevan olennaista erityisesti muistin toiminnan ja muistojen tallentumisen kannalta. Suurin osa yöunesta koostuu kevyistä univaiheista, eikä kevyen unen merkitystä kannata väheksyä.

Syvä uni

Unisykli etenee kevyistä univaiheista syvään uneen. Toisin kuin ulkoisille häiriöille alttiista kevyestä unesta, syvästä unesta on hyvin vaikea herätä. Syvän unen merkitystä usein korostetaan, sillä se on univaiheista fyysisesti kaikkein palauttavinta. Valtaosa unenaikaisista kehon huoltotoimenpiteistä tapahtuu juuri syvän unen aikana, ja siksi unen laadun kannalta on tärkeää, että syvää unta saa yön aikana riittävästi. Syvän unen suhteellinen osuus unisyklin pituudesta on suurimmillaan alkuyöstä. Loppuyöstä se antaa tilaa REM-unelle.

REM-uni

REM-uni (vilkeuni) on muista univaiheista poikkeuksellista. Sille on tyypillistä silmien liikkuminen vilkkaasti suljettujen luomien alla, mistä juontuu myös sen englanninkielinen nimi ‘rapid eye movement sleep’. REM-vaiheesta erityisen poikkeuksellisen tekee, että vaikka ihminen on sen aikana täydessä unessa, aivojen sähköinen aktivaatio muistuttaa pitkälti valvetilaa. Juuri tästä syystä unien näkeminen on REM-vaiheen aikana vilkkaimmillaan, ja ne voivat tuntua hyvinkin realistisilta.

REM-unen aikana keho menee tavallaan valmiustilaan. Lihakset menevät veltoiksi ja raajat ovat kuin löysää spagettia. Näin keho varmistaa, että vaikka nukkuja näkisi kuinka todentuntuista unta vaikkapa juoksukilpailuista, jalkalihakset eivät todellisuudessa lähde kuljettamaan nukkujaa öiselle unissakävelymatkalle. 

REM-uni on ensiarvoisen tärkeää erityisesti muistin, oppimisen, luovuuden ja muiden korkeamman tason kognitiivisten toimintojen kannalta. Sen puute on yhteydessä mm. heikentyneisiin oppimistuloksiin. Alkoholinkäyttö altistaa REM-unen puutteelle ja varsinkin säännöllinen käyttö on siksi erityisen haitallista.

Unisykli päättyy REM-vaiheeseen, jonka jälkeen siirrytään uuteen sykliin ja kierto alkaa alusta. Unisyklien välissä nukkuja saattaa havahtua hetkeksi hereille, mutta nämä heräilyt ovat yleensä niin lyhytkestoisia, ettei niitä muista enää aamulla. Keskimäärin unisyklit etenevät melko kaavamaisesti kevyistä vaiheista syvän unen kautta REM-uneen. Univaiheiden suhteellinen osuus syklin pituudesta vaihtelee kuitenkin suuresti yön aikana. Alkuyön unisykleissä syvää unta on suhteessa enemmän ja REM-unta varsin vähän. Loppuyöstä REM-unen osuus taas kasvaa, mutta syvää unta on vähemmän. Siksi lyhyiksi jäävistä yöunista kärsii yleensä ensimmäisenä juuri REM-uni ja siihen liittyvät mielen toiminnot, kuten oppimiskyky ja luovuus.

Univaiheet keskimääräisen unisyklin aikana
Yhteen unisykliin mahtuu koko univaiheiden kirjo, mutta eri vaiheiden suhteellinen osuus unisyklin pituudesta vaihtelee yön mittaan suuresti. Unisyklien välissä nukkuja saattaa havahtua hetkeksi hereille, mutta nämä heräilyt ovat yleensä niin lyhytkestoisia, ettei niitä muista enää aamulla.

Univaiheiden mittaaminen 

Nukkuessakaan aivojen toiminta ei koskaan täysin sammu, mutta eri univaiheiden aikana aivojen sähköinen aktivaatio on erilaista. Paras tapa mitata univaiheita onkin juuri aivojen aktivaation tutkiminen unen aikana aivosähkökäyrällä (EEG). Vielä tarkemman tuloksen saa useita mittaustekniikoita yhdistelevällä polysomnografialla. Näitä mittaustekniikoita käytetään kuitenkin lähinnä tutkimuslaboratorioissa ja sairaaloissa. 

Kuluttajakäyttöön suunnitellut unenseurantalaitteet ovat huomattavasti alkeellisempia. Univaiheiden seuranta ei onnistu luotettavasti ilman päähän kiinnitettäviä elektrodeja, joita kuluttajakäyttöön suunnitelluissa laitteissa ei ole. Tästä huolimatta jotkut laitevalmistajat väittävät pystyvänsä seuraamaan univaiheita mm. aktiivisuus- ja sykedetan avulla, ja monet unenseurantasovellukset antavat arvion esimerkiksi syvän unen määrästä yön aikana. Vaikka näillä mittareilla voikin saada luotettavaa tietoa monista unen osa-alueista, univaiheiden erotteluun niiden tarkkuus ei yksinään riitä. Siksi niiden antamiin arvioihin univaiheista kannattaa suhtautua varauksella, sillä ne ovat parhaimmillaankin vain karkeita arvauksia. Paras unen laadun mittari olet sinä itse. Jos olo on aamulla virkeä ja jaksat hyvin koko päivän, ovat univaiheetkin todennäköisesti tasapainossa.

Lisää luettavaa

https://www.sleepfoundation.org/articles/what-happens-when-you-sleep

https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=lis00204

Genzel, L., Kroes, M. C. W., Dresler, M., & Battaglia, F. P. (2014). Light sleep versus slow wave sleep in memory consolidation: A question of global versus local processes? Trends in Neurosciences, 37(1), 10–19.

Walker, M. (2017). Why we sleep: Unlocking the power of sleep and dreams. Simon and Schuster.

Oppitunnin laatinut

Aiheet