Sosiaalinen aikaerorasitus

Montako tuntia yössä nukuit keskimäärin viime viikolla arkipäivinä? Entä viikonloppuna? Monet meistä nukkuvat arkisin liian lyhyitä yöunia ja kompensoivat kertynyttä univelkaa nukkumalla viikonloppuisin pidempään. Arkisen univelan kerryttäminen on ongelmallista kahdesta syystä. Paitsi että univaje itsessään on haitallista, keholla on myös hankaluuksia sopeutua äkillisiin muutoksiin vuorokausirytmissä.

Viikonloppujen ja arkipäivien välillä olevaa eroa unirytmissä kutsutaan sosiaaliseksi aikaerorasitukseksi. Ilmiö on samankaltainen kuin lentomatkailun aiheuttama aikaerorasitus, mutta pääasiallisena syynä on matkustamisen sijaan sosiaalinen elämä. Aikavyöhykkeiden yli lennettäessä sisäisen kellon rytmi elää edelleen kotimaan ajassa vaikka ulkomaailmassa vallitseva aika on eri. Vastaavanlainen ristiriita sisäisen kellon ja ulkomaailman rytmin välillä koittaa monilla maanantaiaamuna, kun viikonlopun unirytmi on korjattava kertaheitolla takaisin arkirytmiin. Jos viikonloppuna on syystä tai toisesta tullut valvottua tavallista pidempään, rytmin muutos voi olla useita tunteja. Jos esimerkiksi heräät arkisin normaalisti seitsemältä, mutta viikonloppuisin nukut mielellään puoleenpäivään saakka, vaikutus on käytännössä sama kuin sillä, että lentäisit joka perjantai Lontoosta New Yorkiin ja palaisit sunnuntai-illaksi takaisin Lontooseen.

Sosiaalisen aikaerorasituksen välittömät vaikutukset ovat selviä kaikille, jotka ovat vauhdikkaiden viikonloppurientojen jälkeen kärvistelleet aivot sumussa läpi maanantain työpäivän. Epäsuorat vaikutukset voivat kuitenkin jatkua monta päivää, eikä niitä välttämättä osaa yhdistää unirytmissä tapahtuneisiin heilahduksiin. Seurauksena voi olla mm. väsymystä, unettomuutta, päänsärkyä, vatsakipuja, muistihäiriöitä sekä fyysisen ja kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä. Pitkään jatkuneen sosiaalisen aikaerorasituksen on havaittu olevan yhteydessä ylipainoisuuteen, kohonneeseen diabetesriskiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Oppituntiin liittyviä tavoitteita

Lisää luettavaa

Lunsford-Avery, J. R., Engelhard, M. M., Navar, A. M., & Kollins, S. H. (2018). Validation of the Sleep Regularity Index in Older Adults and Associations with Cardiometabolic Risk. Scientific Reports, 8(1), 1–11.

Partinen, M. (2012). Aikaerorasitus (jet lag). Terveyskirjasto. Duodecim.

Roenneberg, T., & Merrow, M. (2016). The circadian clock and human health. Current Biology, 26(10), R432–R443.

Roenneberg, T., Allebrandt, K. V., Merrow, M., & Vetter, C. (2012). Social jetlag and obesity. Current Biology, 22(10), 939–943.

Wittmann, M., Dinich, J., Merrow, M., & Roenneberg, T. (2006). Social jetlag: Misalignment of biological and social time. Chronobiology International, 23(1–2), 497–509.

Wong, P. M., Hasler, B. P., Kamarck, T. W., Muldoon, M. F., & Manuck, S. B. (2015). Social Jetlag, chronotype, and cardiometabolic risk. Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism, 100(12), 4612–4620.

Oppitunnin laatinut

Aiheet

Lataa Nyxo

Unen seuranta & valmennus

Seuraa untasi ja saa henkilökohtaista univalmennusta